Ylitetään yhdessä etänä
Kampman M. ja Korhonen T., 2.3.2022
Opetustaidot yli genrerajojen on tärkeä osa nykypäivän instrumenttipedagogin työnkuvaa
Haluaisin tulevaisuudessa jatkaa yleiskitaravaihtoa. Se on todella hyödyllistä, koska se myös antaa valmiudet opettamaan yleiskitaraa tulevaisuudessa. Muuten tuleva opettajan ammatti jäisi todella suppeaksi.
Yhteiskonsertin jälkeen, vasemmalta: Renne Haapanen, Lauri Bagge, Veikka Ruotsalainen, Marko Kampman, Timo Korhonen, Topi Lamberg, Arttu Rappu, Dario Dorner ja Marko Syrjäläinen
Kuva: Jenni Rutanen
Yleiskitara
”Yleiskitara sisältää klassisen kitaran, sähkökitaran ja teräskielisen kitaran soiton yhdistämisen opintokokonaisuudeksi, joka mahdollistaa näiden instrumenttien opiskelun musiikkioppilaitosten laajan oppimäärän vaatimusten mukaisesti oppilaan kiinnostukset ja taipumukset huomioon ottaen.”
Marko Kampman aloitti klassisen kitaran, sähkö- ja säestyskitaran opettamisen jo 1980-luvulla erillisinä oppiaineina. 2000-luvun alussa hän aloitti Yleiskitara -oppiaineen kehittämisen yhtenäisemmäksi kokonaisuudeksi toimiessaan opettajana yksityisessä musiikkiopistossa Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa. Siellä ei ollut virallista opetussuunnitelmaa, joten Yleiskitaran opettaminen oli mahdollista aloittaa helposti. Lähtökohtana kehittämistyöhön oli oppilaiden toiveet monipuolisemmasta ”cross over” -opiskelusta.
Marko aloitti Riihimäen musiikkiopiston vt. Viranhaltijana 2009 ja viranhaltijana 2010. Aluksi Yleiskitara-opetusta ei oikein saatu sovitettua silloiseen opetussuunnitelmaan, kunnes opistoon perustettiin rytmimusiikkiopetus 2012. Siinä vaiheessa hän yhdisti klassisen kitaran, sähkö- ja säestyskitaran yhdeksi oppiaineeksi myös Laajan oppimäärän valtion osuutta nauttivassa kunnallisessa musiikkioppilaitoksessa.
Marko Kampman on kehittänyt vuosien 2017-2021 aikana Yleiskitara-oppiainetta Opetushallituksen ja Riihimäen musiikkiopiston tuella.
Hankkeita on ollut kaksi, 2017-2019 ja 2019-2021.
Yleiskitara on tavattoman laaja kokonaisuus ja vaatii opettajalta jatkuvaa itsensä kehittämistä ja avarakatseisuutta eri musiikkityylien suhteen. Nykyaikana digitaaliset työkalut ja erityisesti internet mahdollistavat kuitenkin oikeastaan minkä tahansa musiikkityylin opiskelun tallenteiden, usein myös nuottien ja tabulatuurien muodossa.
Oph-hankkeiden tukemana Marko on tehnyt Yleiskitaraan kirjallista materiaalia Pdf-tiedostoina, jotka on julkaistu Riihimäen musiikkiopiston verkkosivuilla. Materiaaleja, opetustapaa ja työkalujen käyttöä on hieman avattu kirjallisessa Yleiskitara selostuksessa ja Raportissa 19.12.2022.
Alla linkki materiaaleihin:
Miksi kitaraa kannattaa opiskella genrerajojen yli
Marko Kampmanin kehittämä opintokokonaisuus vastaa nykyhetken kitaransoitonopettajan osaamisprofiiiliodotuksiin Suomessa ja kansainvälisten kollegoiden kanssa käytyjen keskustelujen mukaan myös muuallakin. Korkea laatu on tekemisen motivaattori, ei missä genressä mennään. Tuntuu siltä, että tällaisia musiikkialan monitaitajia tarvitaan myös muissakin instrumenteissa.
Johannes Lintunen toteaa opinnäytetyössään (JAMK, 2020), että ”nykyisin työssä tulee hallita molempien (klassinen ja sähkökitara) instrumenttien opetus. Alle 30 000 asukkaan paikkakuntien musiikkioppilaitosten rehtoreille osoitetun kyselytutkimuksen tuloksena Lintunen toteaa, että “lähes kaikissa pienten paikkakuntien musiikkiopistoissa on opettajia, jotka opettavat sekä klassista kitaraa että sähkökitaraa”…). Viime vuosien työpaikkailmoituksissa haetaan kitaransoiton opettajan virkoihin ammattilaisia, jotka pystyvät opettamaan sekä klassista että sähkökitaraa.
Lintunen mainitsee genrerajojen ylityskyvyn lisäksi kitarapedagogilta edellytettävän myös muita taitoja. Voidaan ajatella, että 2020-luvun kitarapedagogi on moniosaaja, joka rakentaa opettajaopinnoissaan itselleen sopivan ammattiprofiilin, on taiteellisesti avoin, hallitsee eri musiikkityylejä ja verkkopedagogisia menetelmiä, osaa ohjata ryhmiä ja auttaa soitto-oppilaita myös teorian ja säveltämisen saralla.
Valmistuttuaan ammattikorkeakoulusta instrumenttipedagogiksi, saavutetaan pätevyys musiikkioppilaitoksen opettajan tehtäviin ja valmiudet jatko-opintoihin. Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemian kitaraluokalla on mahdollista rakentaa opiskelijan omista vahvuuksista lähtevä opintopolku. Klassinen kitara on instrumentti, jolla pyritään oppilaitokseen. Sähkökitarataidot ovat plussaa ja tasapaino klassisen ja sähkökitaran välillä määritellään opiskelijakohtaisesti. Syy tarjota tällainen mahdollisuus, on koulutuksen halu vastata työelämän tarpeisiin, antaa valmistuneelle monipuolisia työkaluja työllistymistä ajatellen ja eväät monipuolisia jatko-opintoja varten. Tietenkin on myös mahdollista keskittyä pelkästään klassiseen kitaraan mahdollisimman syvällisesti, eikä yleiskitaraopintoihin ole pakko osallistua.
Opetushallituksen määräys taiteen perusopetuksesta vuodelta 2017 ohjaa musiikkioppilaitosten toimintaa. Ammattikorkeakoulun, josta valmistuu opettajia, kuuluu tarjota opintoja, jotka antavat valmistuneille erityisesti niitä taitoja, joita he tarvitsevat työskennellessään musiikkioppilaitoksissa.
Opetushallituksen määrittelyissä todetaan: ”opinnot luovat edellytykset hyvän musiikkisuhteen syntymiseen ja musiikin harrastamiseen. Opintojen edetessä oppilas oppii tunnistamaan musiikilliset vahvuutensa ja löytää omat tapansa ilmaista itseään.
Ajatuksena on, että oppilaitosyhteisön jokainen jäsen voisi kokea osallisuutta. Jokaisella olisi siis mahdollisuus, kyky ja halu osallistua yhteisön toimintaan. Olennaista toimintakulttuurin kehittymisen kannalta on avoin, rakentava ja jokaisen hyvinvointia edistävä vuorovaikutus.
Musiikin laajan oppimäärän opinnoissa painottuu oppilaan henkilökohtainen ohjaus. Oppilaalle tarjotaan myös mahdollisuus monimuotoiseen yhteistoiminnalliseen musiikin tekemiseen ja opiskeluun. Tavoitteisiin perustuvat ja oppilaan oppimista edistävät työtavat vahvistavat oppilaan motivaatiota ja itseohjautuvuutta.” Musiikkityyleistä ei mainita mitään.
Kampmanin ohjauksessa. Kuva: Timo Korhonen
Turun taideakatemian ja Riihimäen musiikkiopiston yhteistyö
Turun taideakatemian klassisen kitaransoiton yliopettaja Timo Korhonen kiinnostui Yleiskitara-oppiaineesta kuultuaan Marko Kampmanin esitelmän Turussa järjestetyillä kitarapedagogien päivillä 12.2.2017. Timo halusi liittää Yleiskitara-opintoja osaksi Turun taideakatemian kitaransoiton opetusta. Tästä alkoi yhteistyön suunnittelu ajatuksena tarjota Turun opiskelijoille Yleiskitara-opintoja ja Riihimäen opiskelijoille syventäviä klassisen kitaran opintoja.
Marko Kampman piti ensimmäisen Yleiskitaran esittelypäivän Turussa keväällä 2019 Turun ammattikorkeakoulun kitaransoiton opiskelijoille ja paikallisille kitarapedagogeille. Koronaviruksesta aiheutuneet ongelmat viivästyttivät yhteistyön jatkumista aina keväälle 2021. Tällöin pidettiin Riihimäen musiikkiopiston ja Turun taideakatemian välillä oppilasvaihto maalis-toukokuussa 2021. Opetus tapahtui etänä Zoomissa. Syyskaudella 2021 yhteistyötä jatkettiin oppilasvaihdoilla Zoomissa, Timo Korhosen mestarikurssilla ja konsertilla Riihimäellä. Vastavierailulla käytiin Riihimäen yleiskitaraoppilaiden kanssa Turussa. Marko ja Timo pitivät Turun Sigyn salissa työpajan, jonka jälkeen pidettiin konsertti yhdessä Riihimäen ja Turun opiskelijoiden kanssa.
Kevään 2022 aikana yhteistyö jatkuu oppilasvaihdoin maalis-huhtikuussa Zoomissa ja 9.5.2022 konsertilla Turussa Sigyn salissa. Konsertti striimataan.
Korona-aikana oppilaat ovat saaneet paljon kokemusta etätyöskentelystä. Jatkossa olisi tärkeää perehtyä verkkopedagogiikkaan syvällisemmin. Tämä olisi varmaan oiva tarkemman kehittämisen kohde tulevaisuutta ajatellen.
Etäopiskelua, kuvassa Takuto Kadowaki. Kuva: Timo Korhonen
Turun taideakatemian ja Riihimäen musiikkiopiston opiskelijavaihtoon osallistuneille tehtiin kysely:
- Kokemuksia Turun Taideakatemian ja Riihimäen musiikkiopiston kitaraluokkien opiskelijavaihdosta?
”Opiskelijavaihto on ideana hieno, koska siinä saa enemmän objektiivista ja vaihtelevaa palautetta omasta soitosta.
Osallistuin Timon pitämälle mestarikurssille, ja tämäkin konsepti on mielestäni todella hyvä. Oma kokemukseni mestarikurssista oli positiivinen. Timolta sai loistavia neuvoja ihan soittoasennon kehittämisestä tekniikkaharjoituksiin molemmille käsille. Oli hyvä kuulla toisen opettajan mielipide esimerkiksi siitä miten kappale tulisi soittaa ja ilmaisusta ja dynamiikasta ylipäätään kyseisen kappaleen kohdalla. Lisäksi mestarikurssista sai taas lisää kokemusta soittamisesta toisten ihmisten edessä!”
“Lintusen opinnäytetyön valossa asia (Yleiskitara) näyttää varsin perusteltuna myös alan työpaikkojen suhteen. Kitaran eri puolien opiskelu on aina hyödyllistä; ei kirjaa lukemalla tyhmemmäksi tule. Mielestäni klassisen musiikin koulutusohjelmaan sisällytetty eri populaarimusiikkigenrejen opiskelu on perusteltua, koska sieltähän taidemusiikin säveltäjätkin ideoitaan ammentavat ja kaikki musiikki on fuusiota.”
”Opiskelijavaihto avasi monta ovea kitaran opiskeluun. Etenkin kun päästiin tapaamaan ihan livenä. Jokaisella opettajalla on erilainen tapa opettaa, joten yhdessäkin tunnissa oppi odottamattoman paljon asioita ja avautuu eri näkemyksiä asioista.”
“Minusta on ollut todella kiva olla vaihdossa Markolla. Meillä on ollut hauskaa tunneilla ja opin paljon uutta sähkökitarasta vaikka olen soittanut sitä ennenkin. Marko on todella hyvä opettaja ja energinen ja iloinen persoona.”
”Kokemus opiskelijavaihdosta oli todella hyvä ja virkistävä. Se sopi etäopetus kevääseen todella hyvin, sillä opetus joka tapauksessa olisi ollut etänä. Kitaransoiton kannalta vaihdossa sai toista näkökulmaa omasta soittamisesta, ja esiin nousi asioita, joita ei välttämättä oltu painotettu niin paljoa aikaisemmin. Itselle vaihto myös antoi lisää motivaatiota kitaransoiton harjoitteluun.”
”Kokemukset kitaraluokkien opiskelijavaihdosta olivat itselleni hyvin mieluisia. Erityisen mukava oli saada Timolta uudenlaisia näkemyksiä kappaleisiin ja erityisesti niiden taustojen merkitykseen ja siihen miten sen voi ottaa huomioon tulkinnassa ja soittaessa.”
“Varsinaisesta vaihdosta kokemukseni oli, että sieltä tuli suhteellisen paljon hyödyllistä materiaalia, mutta oli hienoinen pettymys kun teemapäivänä vain kerrattiin samat asiat. Tämä ei ole kritiikkiä yleiskitaraa kohtaan, vaan ajatuksia oppiaineen löytämisen innostamana. Kannatan vaihdon jatkamista ja mielelläni olisin yleiskitaraopissa toistekin! Tosin tässä vaiheessa opintojani en välttämättä haluaisi sen vuoksi luopua klassisen kitaran oppitunneistani. Kampman on opettajana todellinen energiapakkaus ja sen tarttuvuuden näki myös hänen kitaristiryhmästään!”
”Kokemus oli hyvin mieluisa. Oli mukavaa saada palautetta ja näkökulmia omaan soittoon uudelta taholta. Opettajan vaihtaminen yleensä aina tuo soittajalle jotain uusia ideoita ja paljon oppikokemusta, koska opettajat ajattelevat eri tavoin ja kiinnittävät erilaisiin asioihin huomiota. Tämä toteutui kyseisessä opiskelijavaihdossa hyvin. Tunnit olivat myös hyvin tehokkaita, koska opettajana ei ollutkaan henkilöä jonka kanssa on tottunut vaihtamaan kuulumisia jo useampia vuosia. Mentiin suoraan asiaan joten oppimiselle jäi rutkasti aikaa. Opettajana toimi myös erittäin ammattitaitoinen henkilö, joka teki oppilasvaihto kokemuksesta hyvin mieluisan. Vaihdon toteutus etänä onnistui hyvin, joten turhilta matkoilta vältyttiin.”
- Kehittämisehdotuksia oppilasvaihtoon?
”Oppilasvaihto sujui mielestäni hyvin, enkä keksi mitään, missä olisi parannettavaa.”
”Yritin kovasti pohtia. Viimeksi minulla kävi sillä tavalla, että oli liian kova kiire treenata ihan kaikkea muuta kuin opiskelijavaihdon tarjoamia asioita, jonka takia en saanut projektista ihan niin paljoa irti, kuin mitä olisin toivonut. Opiskelijavaihdosta saisi kaiken irti paremmin, jos keikkoja ei olisi tulossa ihan lähiviikkoina.”
”Vaikka vaihto oli jopa yllättävän hyvä ja valmiin tuntuinen kokemus, lisäisin siihen yhden tunnin, joka pidettäisiin “intensiivijakson” jälkeen, eli peräkkäisinä viikkoina pidettyjen tuntien loppumisesta esimerkiksi kahden tai kolmen viikon päästä. Tällä tavalla voisi esimerkiksi jonkin harjoituksen edistymistä ja tuloksia seurata pidemmän välin perusteella, ja oikaista samalla mahdollisesti harjoitellessa syntyneet oikut.”
”Minulla ei ainakaan tällä hetkellä tule mitään kehittämisehdotuksia, enkä keksi oppilasvaihdosta muuta kuin positiivista palautetta.”
“ Minulla oli viimeksi vain 2-3 oppituntia Markon kanssa ja mielestäni niitä voisi olla 4-5, että päästäisiin tarkemmin muihin asioihin kiinni. Muuten kaikki aika menee CAGED systeemin opettelussa.”
”Oppilasvaihtoja voisi jatkossa olla myös enemmän, koska kahdessa tunnissa ei välttämättä ehdi paneutua uusiin asioihin perinpohjaisesti. Niitä voisi olla jopa säännöllisin väliajoin, jotta opettajan kanssa voisi jatkaa siitä mihin ollaan jääty. Liian pitkä aikaväli saattaa pyyhkiä asioita mielestä ja jarruttaa kehitystä taaksepäin. Esimerkiksi kerran kahdessa kuukaudessa tai sinne päin voisi olla sopiva aikaväli. Tämä mahdollistaisi sen, että olisi periaatteessa kaksi opettajaa, vaikka toista näkisi paljon harvemmin. Tämä tarkoittaisi, että asiat eivät olisi vain pintaraapaisuja vaan niihin aina palattaisiin ja luultavasti niihin panostettaisiin enemmän harjoittelu aikaa, koska seuraava tunti olisi olemassa, joten olisi jotain motivaatiota tehdä niin sanotut “läksyt”. Tämä säännöllisyys ja sen luoma motivaatio voisi mahdollisesti parantaa opiskelijoiden oppimista.”
“pitäisikö sähkökitaristinkin osaamiseen kuulua myös vanhemman populaarimusiikin genretietoinen säestäminen sooloilun lisäksi? Kenties samalla hieman kansanmusiikkeja ja kitarismien ulkopuolinen solistinen ajattelu? Äänenmuodostus sähkökitaralla, ADSR-ajattelu äänentuotossa? Tässä tullaan tietysti helposti siihen, että mitä sähkökitaralla tässä maassa soitetaan, mutta yleiskitaranimikkeen alla voisi myös luoda taitoja muusikon laajenevaan ammattikuvaan sovittamisen ym. suhteen.”
- Kokemuksia Yleiskitara-opinnoista Riihimäen musiikkiopistossa ja Turun taideakatemiassa?
“Haluaisin tulevaisuudessa jatkaa yleiskitaravaihtoa. Se on todella hyödyllistä, koska se myös antaa valmiudet opettamaan yleiskitaraa tulevaisuudessa. Muuten tuleva opettajan ammatti jäisi todella suppeaksi.”
”Yleiskitara oppiaineena on loistava. On mukava, että voin soittaa sekä sähkö- että akustista kitaraa. Opiskelu on näin monipuolisempaa ja mielenkiintoisempaa.”
”Yleiskitaraopinnot ovat ehdottomasti hyvä asia ja on hienoa, että oppilaat saavat mahdollisuuden sekä oppia klassista musiikkia että myös sähkökitaran soittoa. Tämä varmasti myös motivoi opiskelijoita jatkamaan kitaransoittoa, koska voi itse valita minkä tyylistä haluaa soittaa mutta myös vaihdella näiden kahden välillä ilman tiukkaa sitoutumista vain toiseen”
”Aloitin pienenä yleiskitaran opiskelun klassisesta kitarasta Riihimäen musiikkiopistolla. Vähitellen sähkökitara alkoi kiinnostamaan ja pääsin mukaan musiikkiopiston bändiin. Olen kiitollinen siitä, että kitaraopettajani otti huomioon kiinnostukseni sähkökitaraan tarjoten silti kaikenlaista muuta matkan varrella. Olen päässyt testaamaan ja opiskelemaan useita erilaisia genrejä, jotka nyt vaikuttavat soittotyyliini ja itse tekemääni musiikkiin. Olen päässyt jopa osallistumaan tietyn genren ammattilaisten pitämiin klinikoihin. Kitaraopettajan hankkiminen on paras mahdollinen valinta kitaristin uran aikana.”
”Yleiskitara on hyvä aine tuomaan kitaransoittoon lisää monipuolisuutta ja antamaan mahdollisuuksia kehittyä haluamaansa suuntaan.”
”Yleiskitaran opinnot Riihimäellä ovat olleet todella hyödyllisiä ja monipuolisia. Olen 10 vuoden aikana päässyt kehittämään taitojani suhteellisen tasaisesti sähkökitaran ja klassisen kitaran välillä, joka on todella hyvä asia mielestäni. Vaikka en yritäkkään näillä näkymin ammattisoittajaksi, on mukavaa, että opinnot Riihimäellä ovat tarjonneet niin hyvän pohjan ja voin itsenäisesti kehittää soittokykyäni jatkossa, kun opintoni loppuvat.”
”Yleiskitara opetus on ollut mukavaa, koska se antaa oppilaalle paljon valinnan vapautta tunnin sisältöön, jonka seurauksena innostusta ja kiinnostusta on helpompi pitää yllä. Klassisesta ja sähkökitara musiikista opitut taidot täydentävät hyvin toisiaan ja auttavat oman musiikillisen identiteetin kehittymiseen.”
Yhteenveto
Ylilääkäri Seppo Soinila kirjoittaa Aivoliiton verkkosivulla:
Musiikki aktivoi myös aivojen palkitsemisjärjestelmän: se tuottaa mielihyvää kuten saunominen tai seksi, mikä varmasti sekin on aivoille hyväksi. Oman lempimusiikin (kirjoittajien korostus) kuunteleminen lisää dopamiinin eritystä ihmisen aivoissa. Dopamiinin eritys kasvaa erityisesti juuri ennen sen ihanimman kohdan kuuntelemista ja sen aikana. Tämä kertoo mielihyväjärjestelmästä: se palkitsee tavoitteen odottamisesta ja saavuttamisesta.
Musiikkia harrastava nuori kasvaa onnistumisten kautta, motivaatio tulee sisäiseksi. Kiinnostus yhteen musiikkityyliin tai useisiin on osa ihmisen persoonallisuutta. Oppilaitos ja opettaja tukevat oppilasta pyrkimyksissään. Perinteisesti on arvostettu erikoistumista mahdollisimman pitkälle yhdessä lajissa. Olisiko nyt aika arvostaa monitaitajuus, joka tarkoittaa useamman musiikkityylin hallintaa yhden soitinperheen sisällä, yhtä korkealle kuin yhden tyylin mahdollisimman syvällistä hallintaa?